Outo vimma on pyörinyt jo hyvän tovin Kouvolan päätöksenteossa. Pitää sekä purkaa että rakentaa. Suon päälle kallion sijaan. Kolmatta kertaa Kiinaan yhteydessä olevat hankkeet menneet plörinäksi. Miljoonia heitellään kuin leipäkiviä. Tällä kertaa uuteen uimahalliin.
Kuusankosken uimahalli on päässyt tämän vimman kohteeksi. Julkisuudessa 2018 esitetyt argumentit ovat paitsi painavalta kuulostavia, myös noloja: Kouvolan uimahalliverkossa oli korjausvelkaa 26 M€. Mutta se nolo osuus tulee tässä. Rakennusteollisuus Ry:n mukaan:
” Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Korjausvelka syntyy, kun ennakoivasta kunnossapidosta tingitään ja tehdään vain välttämättömiä, kiireellisiä korjauksia.”
Ihan kiva. Välinpitämättömyydellä ei niin väliä.
Koska summa on kuitenkin hurja ja Kuusankosken ja Urheilupuiston uimahallit liipasimella, on mielenkiintoista katsoa, mistä kaikesta korjausvelka on päässyt syntymään. Tässä kirjoituksessa kohteena on Kuusankosken uimahalli.
2016 tehtiin uimahalleista insinööritoimiston kuntoraportit, jossa arvioitiin niiden kunto ja ehdotettiin PTS (pitkän tähtäimen suunnitelmat 10 vuodelle jaettuna) hallien kunnostamiseksi. Kuusankoski on peruskorjattu 90-luvulla ja sitä on remontoitu sen jälkeenkin mm. tekemällä halli esteettömäksi.
Kuusaan hallin vakavin ongelma oli tolkuttomasti noussut veden kulutus, eikä omassa tiedossa ole, miten ongelman kanssa kävi. Kulutus oli noussut 20% 2014-2015. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että allas vuotaa. Vesimittarin jälkeen vesilinjat haarautuvat sekä uimahallille että urheilutalolle ja vuoto voi johtua putkirikoista matkan varrella tai jopa vuotavista venttiilistä. Muita mainitsemisen arvoisia vikoja olivat alapohjassa lillunut vesi (liittyy vedenkulutuksen nousuun?) ja joidenkin kantavien pilarien rapautuminen.
Muut havaitut viat olivat tätä pienempiä, mistä kertoo osaltaan PTS esittelemät korjauskohteet ja hinta-arviot. Näitä kohteita ja toimenpiteitä oli kaikkiaan alkaen metalliovien puhdistuksesta, päätyen em. pilareiden kunnostukseen, yhteensä 58 kpl. Ei ole tiedossa, mistä aiemmin mainittu 26 M€, tulee, mutta Kuusaan hallin PTS 10 vuoden ajalle olisi kustantanut 525 000€. Alle 2% alun perin mainitusta 26 miljoonasta.
Kuntoraportissa mainittiin pari kohtaa, joille ei ollut suoraa korjausaikataulua ja hintaa. Kuten jutun kuvassa, kalkkihärmää puskee tiilistä ja niiden saumoista läpi. Kalkkihärmää tulee, kun kosteutta puskee rakenteen läpi, ja päästyään läpi vesi haihtuu, mutta vedessä ollut kalkki jää valkoiseksi härmäksi pintaan kiinni. Syytä tähän ei ole mainittu, mutta se voi olla veden valuminen ikkunoilta ja katolta tiilien taakse, jossa on 150mm mineraalivillaeriste. Villa sitten hidastaa kulkua ja osa sitten puskee itsensä tiilen läpi. Myös maakosteudella pitkällä sivulla voi olla merkitystä. Mutta tämä on arvailua.
Toinen kohta on altaat. Altaassa on kolme kerrosta. On altaan betoninen runko, sen päälle sivuille vedetty tasauskerros ja sitten laatoitus. Altaan pohjassa laatat on vedetty suoraan betonirungon päälle. Laatoituksen laasti on edelleen kiinni tasauskerroksessa, mutta tasauskerros on saanut hieman siipeensä vuosikymmenten aikana, ollen edelleen tyydyttävä. Koko uima-altaan betonirunko on edelleen ihan kohtuullisessa kunnossa. Niin kutsuttu karbonalisoituminen, eli eräänlainen betonin hapertuminen pinnasta alkaen, ei ole edennyt kovin syvälle.
Jos Kuusaan halli kunnostettaisiin, niin silloin molemmat kohdat oli syytä kunnostaa. Osittainen ulkoverhouksen uusiminen ja altaan tasauskerroksen / laatoituksen uusiminen on vielä halpaa verrattuna kokonaan uuden rakentamiseen verrattuna.
Oma lukunsa on kiinteiden kustannusten karsiminen ja tehokkuuden hakeminen. Yksi uusi uimahalli on kustannuksiltaan halvempi. Mutta onko siinä koko totuus?
2017 Kuusankosken kulurakennetta selvitettiin näin:
- Menot 614361 €
- Tulot 294498 €
- Miinusta 321863 €
Kovalta kuulostavat menot. Seuraavaksi puretaan ne muutamat lukemat auki, jotka ovat helposti löydettävissä. Uimahallin ja urheilutalon lämmön -, veden, ja sähkönkulutus ovat saman mittarin perässä, joten on turvauduttava laskennallisiin arvoihin.
Kuusaa vei kuntoraportin lukuihin perustuen 2015 kaukolämpöä laskennallisesti 1628 MWh. Tämän päivän kaukolämmön hinnalla 1628 MHh * 52€/MWh = 84630€.
Korjattu laskennallinen vedenkulutus 2014 (ennen vesivuotoa) oli n. 16400 m3. Kouvolan Veden vesimaksu on 1,44€/m3 ja jätevesimaksu 1,99€/m3. Vesi maksoi yhteensä n.56200€.
Samoin laskettu sähkönkulutus maksaa 620MWh * 50€/MWh + perussiirto 620MWh * 30€/MWh (ei tiedetä tapauksen hinnastoa) => 31000€ + 18600€ = 49600€
KSS tienaa 84630€ + 49600€ = n.134200€. Kouvolan Vesi 56200€. Yhteensä n. 190400€. Kolmasosa ilmoitetuista menoista.
Lisäksi kuluihin kuuluvat sisäisen vuokran se osuus, joka on yli todellisten kulujen (myös rahaa taskusta toiseen).
Kaupungin sähkö – ja vesiyhtiöt tekevät rahansa kaupungille, joten kyseessä on periaatteessa rahojen siirtäminen kaupungin taskusta toiseen. Jos rehellisiä kuluja tahdotaan laskea, pitäisi ottaa huomioon vedestä, lämmöstä ja sähköstä saatava kate, sisäinen vuokra sekä vähentää nämä kuluista. Katsoa paljon kulut tekevät silloin, kun huomioidaan ainoastaan veden, lämmön ja sähkön tuotanto – ja käsittelykustannukset, eli omakustannushinnalla ja jättää sisäisen vuokran kateosuus kokonaan huomioimatta.
Eikä Urheilupuiston hallikaan mitenkään lopussa ole, mutta siitä toisella kertaa. Olisi kuitenkin kaupunkilaisten kannalta parempi, että nämä kaksi kunnostettaisiin, sen sijaan, että pitää upottaa kymmeniä miljoonia turhuuteen.
Kouvolan velkamäärä lähestyy puolta miljardia. Mitäs sitten tehdään, kun korot nousevat?