Aika purkaa nämä Kaoplan kokoukset. Purkaminen on jäänyt aika pitkälti siksi, että kovin dramaattisia asioita ei ole ollut tapetilla.
8.12 kokouksessa oli käsiteltävänä oppilaan määräaikainen erottaminen. Tämä tapaus meni virkamiesten ehdotuksien mukaisesti, mutta itselleni jäi hieman outo maku koko tapauksesta: Miksi näitä asioita ylipäätään tuodaan lautakuntaan? Kyseessä on menettelytapa, joka on jossain vaiheessa otettu käyttöön, mutta kuinka tarpeellinen se on? Pitäisikö järjestelmän uskoa opettajien ja rehtoreiden ammattitaitoon sen sijaan, että asiat tuodaan maallikoiden – joita lautakunnan jäsenet käytännössä ovat – päätettäviksi? Mielestäni pitäisi.
25.01.2023 taas tapetilla oli oikaisuvaatimus lehtorin paikan täyttämättä jättämisestä. Aikaisempien oikaisupyyntöjen aikana olen lukenut ansiovertailuja aivan hyviltä ehdokkailta ja ajatellut jo silloin, että valintapäätökset pitäisi antaa rekrytointiammattialaisille. Vaikka en yleensä ottaen kannatta konsulttien käyttämistä, näissä asioissa se olisi paras tapa, koska väistämättä rekrytoijan oma persoona ja arvomaailma vaikuttaa siihen, kuka palkataan. Kyseessä on inhimillinen ominaisuus, joka on meissä kaikissa. Me kaikki pidämme kaltaisistamme. Juuri siksi rekrytointi olisi syytä ulkoistaa parasta lopputulosta haettaessa.
23.2-23 listalla olivat toimintamenot. Sektori vie n.150 miljoonaa vuodessa, mikä on paljon vajaan 80 tuhannen asukkaan kaupungille. Mutta se menee, mikä menee ja kasvatus / opetus on yhteiskunnan ydintoimintoja. Kouvola hakee erikoisella tavalla säästöjä pistämällä vanhoja kouluja kylmäksi ja rakentamalla uusia, mikä lisää itse asiassa menoja. Se on tämän kaupungin logiikkaa.
15.3 olinkin sitten pois ja Immosen Tomppa tuurasi
