2016 Kuusankosken uimahallin kanssa tehtiin Urheilupuiston uimahallin kuntokartoitus saman insinööritoimiston toimesta. Tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia siinä mielessä, että ne ovat saman tahon tekemiä, samoilla tarkastusmetodeilla. Tässä kirjoituksessa mennään hieman oikoen, koska kaikkia Kuusankosken hallin kirjoituksessa käsiteltyjä asioita on turha kirjoittaa uudestaan.
Kuntoarvioinnin perusteella Urheilupuiston halli on jopa paremmassa kunnossa kuin Kuusankoski. Pitkän tähtäimen suunnitelman eli PTS:n esittelemät korjauskohteet ja hinta-arviot olivat seuraavat: Korjauskohteita oli yhteensä 34 ja näiden kokonaiskustannus 267000 €. Tästä summasta miltei puolet, 110 000€ oli suunniteltu sähköjärjestelmän saneeraukseen.
Julkisesti esitetty peruskorjausarvio hallille oli 5,6 M€. Ero korjaussuunnitelman 0.27M€ verrattuna on yli 20-kertainen.
2017 Urheilupuiston kulurakennetta selvitettiin näin:
- Menot 828790 €
- Tulot 237616 €
- Miinusta 591174 €
Kovalta kuulostavat menot. Seuraavaksi puretaan ne muutamat lukemat auki, jotka ovat helposti löydettävissä. Laskennassa käytetään samoja hintoja kuin Kuusankoskenkin tapauksessa.
Urheilupuisto vei kuntoraportin lukuihin perustuen 2015 kaukolämpöä 1657 MWh. Tämän päivän kaukolämmön hinnalla 1657 MWh * 52€/MWh = 86160€.
Vedenkulutus 2015 oli 13283 m3. Kouvolan Veden vesimaksu on 1,44€/m3 ja jätevesimaksu 1,99€/m3. Vesi maksoi yhteensä n. 45600€.
Sähkönkulutus maksaa 440MWh * 50€/MWh + perussiirto 440MWh * 30€/MWh (ei tiedetä tapauksen hinnastoa) => 22000€ + 13200€ = 35200€
KSS tienaa 86160€ + 35200€ = n.121360€. Kouvolan Vesi 45600€. Yhteensä n. 167 000€. Neljäsosa ilmoitetuista menoista.
Lisäksi kuluihin kuuluvat sisäisen vuokran se osuus, joka on yli todellisten kulujen (myös rahaa taskusta toiseen).
Kaupungin sähkö – ja vesiyhtiöt tekevät rahansa kaupungille, joten kyseessä on periaatteessa rahojen siirtäminen kaupungin taskusta toiseen. Jos rehellisiä kuluja tahdotaan laskea, pitäisi ottaa huomioon vedestä, lämmöstä ja sähköstä saatava kate sekä sisäinen vuokra ja vähentää nämä kuluista. Katsoa paljon kulut tekevät silloin, kun huomioidaan ainoastaan veden, lämmön ja sähkön tuotanto – ja käsittelykustannukset, eli omakustannushinnalla ja jättää sisäisen vuokran kateosuus kokonaan huomioimatta.
Tässäkin PTS:ssä oli jätetty huomioimatta uima-altaan pintavalukerroksen kunnostaminen, koska se ei itsessään vaikuta rakennuksen käytettävyyteen. Jos se kuitenkin uusittaisiin laatoituksen kanssa, uima-allas olisi siltä osin uuden veroinen seuraavaksi 50 vuodeksi. Jos peruskorjaus tehtäisiin, niin silloinhan se kannattaisi uusia.
