Kouvolan rahanpolttoboogie V: Kouluhävitys

Tämä on melkoinen kaupunki. Touhun logiikka on ainakin tämmöiselle tavan tallaajalle vaikeaa ymmärtää silloin, kun puhutaan talouden tasapainottamisesta.

Kouluverkon uudistus on suurin taloudellinen ponnistus, joka on nuijittu alkavaksi. 125 miljoonaa, uusia kouluja ja vanhoja kylmäksi. Ei kuullosta loogiselta, varsinkin, kun kyse on säästöistä.

Kouvolan kaupungin nettisivulta 15.8-19 julkaistusta jutusta palveluverkoista siteeraus:

” Kaupungin heikko taloustilanne edellyttää koulujen lakkauttamisesityksiä nopeutetulla aikataululla jo tänä syksynä. Kaupunginhallitus on asettanut palveluverkkoselvitysten tavoitteeksi 6 milj. euron säästöt. Palveluverkkoratkaisuissa säästöt saadaan pidemmällä aikajänteellä.

Valmistuneet selvitykset eivät ole pelkkiä kouluverkkoratkaisuja, vaan sisältävät linjauksia tulevaisuuden pedagogisista ratkaisuista, jotka ottavat huomioon uusien opetussuunnitelmien tavoitteet. Kouvolan perusopetusta halutaan kehittää oppilaslähtöiseksi, tiloja monikäyttöiseksi ja esi- ja alkuopetusta joustavaksi. Raskasta erityistä tukea pyritään keventämään ja tehostamaan.

Aluekohtaiset kouluratkaisut ajoittuvat kymmenen vuoden aikajänteelle. Työryhmän kaavailemaan uudistukseen sisältyy mittava investointi 9 uuden koulun rakentamiseksi. Anjalan, Sarkolan ja Valkealan, koulujen hankesuunnittelut ovat varsin pitkällä ja valmistuvat elo-syyskuun aikana. Uudisrakentamisen investointien kustannusarvio on 125 miljoonaa euroa ja se jakautuu kymmenelle vuodelle. Muiden uuden palveluverkon koulujen osalta selvitään korjausinvestoinneilla.

Nyt ehdotettujen ratkaisujen säästö vuositasolla on arviolta n. 2,5 milj. euroa, josta henkilöstösäästöt ovat noin 1,5 milj. euroa ja kiinteistökulut 1,0 miljoonaa.”

Myöhemmin Kouvolan sanomien juttu 9.11-19  tarkensi säästöjä: ”Kouvolan seitsemän peruskoulun ja kahden lukion sulkeminen vähentäisi kaupungin menoja reilut 4 miljoonaa euroa vuosittain”

Eli uusia kouluja ”säästöjen” ja pedagogisten kokeilujen takia.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.11-19  päätettiin sitten 20 koulun mallista esitetyn 18 koulun sijaan, mutta uusien koulujen rakentamisesta ei tingitty. Lopullisia laskennallisia säästöjä ei löytynyt laskettavaksi. Seuraavassa pienessä laskutoimituksessa käytetään KS:n lukemia. eli 4M€ säästöjä.

Koska osa kouluista rakennetaan leasingilla, niistä tulee kalliimpia kuin omalla velkarahalla tehdyt. Mutta pysytään velkarahaoletuksessa.

Jos investoidaan 125M€ säästääkseen 4M€/v, takaisinmaksuaika 0-korolla on 31 vuotta. Jos rahaa poltetaan 125M€ 5% korolla, ovat korkomenot vuodessa 6,25M€…. 4 M€ säästö menee täysin pyllylleen, koska jos aiemmalla 4 miljoonalla pidettiin yllä 7 koulua ja 2 lukiota, niin nyt pistetään 1 ½ -kertainen raha tyhjästä pankille. Puhumattakaan, että ne uudet koulut pitäisi joskus maksaakin.

Mitä taas tulee tulevaisuuden pedagogiseen hienouteen, niin siitä ei julkisuudessa ole ollut juuri mitään puhetta. Edes siitä, missä näitä uusia kouluja on kokeiltu, kuinka kauan ja millaisilla tuloksilla. Jos tuloksia ei ole, kannattaisiko odottaa, että muut kokeilevat ensin. Kaikista opetuksellisista muodeista huolimatta kyse on pohjimmiltaan oppimisesta, eikä se itsessään vaadi muita puitteita kuin rauhallisen oppimisympäristön ja osaavat opettajat.

Pilkanmaan koulun kohtalo käy hyvin esimerkkinä kouvolalaisesta päätöksenteosta. Koulu on vanha, mutta todella jykevä kivitalo, joka on tehty aikana, jolloin vielä osattiin tehdä homeettomia rakennuksia. Kyläläiset vastustivat voimakkaasti sulkemista ja olivat tyytyväisiä kouluunsa. Kukaan ei haikaillut niiden tukevaisuuden pedagogisten ratkaisujen perään, jota uusi upea koulu mahdollistaisi.

Kouvolan sanomien 9.11-19 artikkelin mukaan koulun matalaksi pistämisellä saavutettaisiin henkilöstökuluissa 256 000€ ja sisäisessä vuokrissa 182 000€ säästöt. Sisäiset vuokrat ovat laskennallisia arvoja, eivät nettokuluja ja tässäkin koulussa sähkössä, vedessä ja lämmityksessä Kouvola siirtää rahaa taskusta toiseen KSS:n ja Kouvolan Veden kautta.

Koulussa oli lukuvuonna 2020-21 85 oppilasta, 6 opettajaa ja 3 koulunkäynninavustajaa. Palkkakustannus oppilasta kohden oli 3000€/ oppilas  koko lukuvuonna. Vaikka jättikoulussa kustannus olisi pienempi, ei se nytkään huono ole. Lisäksi perheet mielellään asuvat Pilkanmaan kaltaisessa uinuvassa ja rauhallisessa kylässä, koska se on muutenkin turvallinen kasvuympäristö.

Kouvolan päätöksentekoa vaivaa vauhtisokeus ja miljoonien suruton viskominen. Niitä harvemmin perustellaan kunnolla ja usein puskurina toimii konsulttien tekemä selvitystyö, jonka taakse vetäydytään. Koulutusjärjestelmä on valtion ja kunnan ydintoimintoja. Kouvolassa rönsyjä, kuten esimerkiksi Kinnoa hellitään, vaikka se on tähän mennessä lähinnä tuottanut hyväpalkkaisia virkoja palaveripullien naposteluun. Jos Kinnon budjetista nipistettäisiin 2M€, sillä koulutettaisiin 670 oppilasta Pilkanmaan kaltaisessa koulussa.  Mutta ydintoiminnoista tingitään.

Kouvolassa myös tunnutaan ajavan käärmettä piippuun ”kaupunkilaisten hyväksi” heiltä kysymättä. Ketään ei tunnu kiinnostavan, ovatko he tyytyväisiä uimahalleihinsa tai kouluihinsa. Uutta pitää saada ja komiaa pitää olla.

Kouvolan rahanpolttoboogie IV: KSS & Kouvolan Vesi lihoiksi?

”Kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni”, sanoi presidentti Niinistö joitain aikoja sitten. Enää ei ole kasakoita ja ani harvoin mitään väkisin otetaan. Mutta toden totta, nykyään on löyhästi myytävissä asioita, joita ei osattu kuvitellakaan aikoinaan.

Vielä parikymmentä vuotta sitten olisi ollut täysin mahdoton ajatus, että sähköverkon kaltaista infran perusrakennetta myytäisiin sijoittajille. Mutta ajat muuttuvat ja pelaajat ajan myötä. Jan Vapaavuori aktiivisesti ajoi Fortumin omistaman sähköverkon myyntiä ja sai vastuuministeri Haaviston taipumaan myyntiaikeisiin. Vastuuta välttelevä mutta vastuunkantamista toitottava pääministeri Katainen vakuutteli opetellulla baritoniäänellään, että tämä ei vaikuta sähköverkon siirtohintoihin. Caruna ilmoitti myöhemmin karuista hinnan nostoista.


Kouvolan suunnitellut hankkeet eivät ole välttämättömiä ja osa asukkaiden kannalta jopa vahingollisia. RRT:stä on kohta jo turha jauhaa, kun listalla ovat kouluverkkouudistus 125M€, uimahalli 20M€, kulttuurikortteli 40M€ ja Ratamon lisälasku. Velkaa on päälle 300M€ jo nyt ja jos kaikki viedään maaliin, olemme pystyssä puolen miljardin kieppeillä. Melkoinen summa hiipuvalle kaakonkulman kaupungille.

Jos korot nousevat elvytyksen ja inflaation myötä vaikkapa maltilliseen 5%, ne tekevät 500M€ 25M€ vuodessa.

2017 Kouvolassa oli 32100 työllistä ja 16100 eläkeläistä, joista voi saada mainittavia verotuloja. 10 vuoden päästä osa suurista ikäluokista, jotka nyt ovat eläkeläisiä, siirtyy ajasta ikuisuuteen. Muuttotappio syvenee, koska täällä ei ole töitä.

Tälle porukalle sälytetään sitten pääosa velkataakasta, joka jo 2017 nettomaksajien määriin perustuen  5% korolla tekee 500M€ / 48200 nettoveronmaksajaa -> 520€/ vuosi / maksumies. Pelkkiä korkoja.

Tätä yritetään tavallaan helpottaa liisaamalla kouluja ja päiväkoteja (Valkeala & Kuusaa), koska niitä varten ei tarvitse ottaa velkaa, mutta ne tulevat vielä kalliimmaksi, koska yritys rakentaa ja  liisaa ne vain yhtä tarkoitusta varten: ansaitakseen rahaa.

Tähän taloudelliseen itse kaivettuun kuoppaan löytyy helppo ratkaisu: Myydään KSS ja Kouvolan Vesi. Sähkön pystymme kilpailuttamaan, mutta emme sähkön siirtoa ja kaikkiin pihoihin ei omia kaivoja kaiveta. Artistin on parempi maksaa vaan tai vaihtoehtoisesti hakea vetensä kaupasta ja siirtyä aurinkokennoihin, jos sähkönsiirron hinta ei miellytä. Pimeässä, aurinkokennojen mykistyessä, joulumieli voi olla tosin hieman koetuksella, mutta tuovathan kynttilät tunnelmaa.

Sijoittajallehan nämä ovat täysin riskittömiä sijoituksia ja jos molemmat päätetään laittaa myyntiin, ostajia löytyy kyllä. Mutta koska sijoitukselle pitää saada voittoa – artisti maksaa.

Olisi parempi, että KSS jaa Kouvolan Vesi palautettaisiin takaisin kunnan liikelaitoksiksi tai myynti ainakin tehtäisiin niin vaikeaksi, että kukaan kuntapäättäjä ei pääse livistämään muiden selän taakse. Ne voitaisiin myydä ainoastaan ¾ määräenemmistöllä kaupunginvaltuutetuista.


Viisainta olisi kuitenkin muistaa toisen kokoomusikonin sanat 90-luvun lama-ajalta ja toimia sen mukaan: ”Kun rahaa ei ole, sitä ei kerta kaikkiaan ole”. Ja jättää kerskahankkeet valoisampaan tulevaisuuteen – jota ei ihan heti ole näköpiirissä.