Kaopla 8-12-22 – 15-3-23

Aika purkaa nämä Kaoplan kokoukset. Purkaminen on jäänyt aika pitkälti siksi, että kovin dramaattisia asioita ei ole ollut tapetilla.

8.12 kokouksessa oli käsiteltävänä oppilaan määräaikainen erottaminen. Tämä tapaus meni virkamiesten ehdotuksien mukaisesti, mutta itselleni jäi hieman outo maku koko tapauksesta: Miksi näitä asioita ylipäätään tuodaan lautakuntaan? Kyseessä on menettelytapa, joka on jossain vaiheessa otettu käyttöön, mutta kuinka tarpeellinen se on? Pitäisikö järjestelmän uskoa opettajien ja rehtoreiden ammattitaitoon sen sijaan, että asiat tuodaan maallikoiden – joita lautakunnan jäsenet käytännössä ovat – päätettäviksi? Mielestäni pitäisi.

25.01.2023 taas tapetilla oli oikaisuvaatimus lehtorin paikan täyttämättä jättämisestä. Aikaisempien oikaisupyyntöjen aikana olen lukenut ansiovertailuja aivan hyviltä ehdokkailta ja ajatellut jo silloin, että valintapäätökset pitäisi antaa rekrytointiammattialaisille. Vaikka en yleensä ottaen kannatta konsulttien käyttämistä, näissä asioissa se olisi paras tapa, koska väistämättä rekrytoijan oma persoona ja arvomaailma vaikuttaa siihen, kuka palkataan. Kyseessä on inhimillinen ominaisuus, joka on meissä kaikissa. Me kaikki pidämme kaltaisistamme. Juuri siksi rekrytointi olisi syytä ulkoistaa parasta lopputulosta haettaessa.

23.2-23 listalla olivat toimintamenot. Sektori vie n.150 miljoonaa vuodessa, mikä on paljon vajaan 80 tuhannen asukkaan kaupungille. Mutta se menee, mikä menee ja kasvatus / opetus on yhteiskunnan ydintoimintoja. Kouvola hakee erikoisella tavalla säästöjä pistämällä vanhoja kouluja kylmäksi ja rakentamalla uusia, mikä lisää itse asiassa menoja. Se on tämän kaupungin logiikkaa.

15.3 olinkin sitten pois ja Immosen Tomppa tuurasi

Kaopla 30.8 & 21.9 -22

Uusi valtuustokausi Kaoplan kohdalta alkoi 30.8. Voin sanoa, että en nyt ollut niin innoissani uudesta kaudesta. Hiljakseen alkaa olla ymmärrystä siitä, miten apparaatti toimii. Se kulkee kuin juna ja on myös yhtä ketterä muuttamaan suuntaansa.

31.8 jäi mieleeni päällimmäisenä mieleen oikaisuvaatimukset opettajan virkoja täytettäessä, joita oli kaksi kappaletta. Viime vuonna oli yksi ja uskon, aikaa myöten näitä tulee lisää.

Kouvola on konsulteille hyvä kaupunki, enkä usko nyt elettävän talouskurimuksen vaikuttavan heidän käyttöönsä – konsulteista säästäminen ei olisi linjassa siihen, miten täällä on muutenkin toimittu –  surutta miljoonia viskoen.

Kuitenkin opettajaksi hakeneiden CV:tä lukiessani tuli mieleen, että vastaisuudessa riitojen ehkäisemiseksi voisi olla hyvä kokeilla konsulttien käyttöä rekrytoinneissa. Olisi mielenkiintoista nähdä heidän valintansa verrattuna virkamiesten tekemiin.

21.9 kävimme tutustumassa aluksi Sarkolan kouluun, jossa nyt kaikki on rakennettu  uusimman muodin mukaan. Ruotsalaiset isännät ostavat tämän, kuten on sovittu ja artisti maksaa. Järkeä yritettiin puhua monella suulla ennen kauppaa, mutta olisi ollut hyvin epäkouvolalaista kuunnella tolkkua. Maksamme seuraavat vuosikymmenet seinistä, eikä tarvitse arvailla mistä muista resursseista se tulee olemaan pois  – opetus ja opettajat kuuluvat samaan menomomenttiin.

Koulu rakenteeltaan ei kuitenkaan ollut niin häikäisevä, kuin sitä on hehkutettu. Luokkatilat ovat jaettavia, mutta ne voidaan tehdä olemassa oleviin kouluihinkin. Ruokailutila ja siihen yhdistetty näyttämö –toimintatila olivat Hirvelän koulussa ja vuosikymmeniä sitten. Paljon hehkutusta, mutta vähemmän uutuutta siihen verrattuna.

Varsinaisessa kokouksessa opetuspuoli tarvitsee vajaa pari miljoonaa lisää, mikä tuskin yllätti ketään.  Rahaa palaa ja palaa vastakin.

Pidin 31.8 kokouksessa puheen, josta tuli myöhemmin yleisökirjoitus: Kouvolaan tulee Suomen ensimmäinen yksityisten omistama kouluverkko. Pitäisi lampun syttyä, mutta saamme olla melko luottavaisia, että ainoa valo, jonka tulemme näkemään pimeässä taloustunnelissa, on lähestyvä juna.

Tosin sopiihan se rautatiekaupungin tyyliin.