Kaopla 19.5.-22

Toukokuun Kaoplan kokous ei tuonut mitään päräyttävää ilmoille. Jos ei oteta huomioon kaupungin yleistä taipumusta viskoa miltsejä sinnetänne vailla huolta huomisesta, niin asioita hoidetaan järkevästi ja maanläheisesti.

Kouvolan Ammattiopiston ja Taitajan yhdistymisessä muodostunut Eduko on hakemassa itselleen järjestämisluvan vaativan erityisen tuen ammatilliseen koulutukseen maakunnan alueelle. Edukon tavoitteena on näin monipuolistaa alueellista koulutustarjontaa ja toimia jatkossa maakunnallisena vaativan erityisen tuen koulutusta tarjoavana oppilaitoksena. Tällaista koulutusta on tähänkin asti ollut, nyt vain on tarkoitus laajentaa sitä.

Itseäni kuitenkin on alkanut hieman hieman häiritsemään tietyt päätöksenteon rutiinit. Kun koulun rakentamispäätös tehdään, niin luottamushenkilöllä on siinä kaksi roolia. 1) luovuttaa kymmenien miljoonien lupalappu, 2) olla muuraamassa uuden koulun peruskiveä. Kaikki muu on virkamiesten hoteissa.

Sivistystoimi on se puoli, joka sanoo, millaisen koulun he tahtovat. Rakennuttamisesta vastaa Tilapalvelut.

Kysyin lautakunnan kokouksessa isoilta päälliköiltä siitä sivistyspuolen prosessista, jonka  tuloksena tulevan koulun muoto, malli ja rakenteelliset ratkaisut annetaan Tilapalveluille. Uskon ja toivon, että kysyvälle vastataan.

Kaopla 8.12.-21

Vuoden viimeinen lautakunnan kokous meni ilman draamaa. Yksi odotettu virkanimitys ja ehkä päällimmäisenä kokemuksena ruoka, joka tarjottiin syyskauden päätteeksi. Hyvillä mielin vuoteen -22, josta ei taida kovin hyvämielinen tulla. Ainakaan sellaiselle, joka ei pysty ymmärtämään tätä kouluverkkovimmaa.

Kouvola on taloudellisesti selkä kumarassa ja mittarit näyttävät alaspäin. Kun hyvinvointialueet starttaavat, todennäköisesti tulee jälleen kerran uutta verotettavaa vanhojen päälle. Koska jos johonkin voi luottaa, niin siihen, että mielikuvitus kehittää erilaisia rahannyhtämistapoja kuntalaiselta ei tule loppumaan.

Lisäksi sotemenot tulevat kasvamaan entisestään suurien ikäluokkien käydessä entistä vanhemmiksi. Jos 1947 syntynyt on tänä vuonna 75-vuotias, niin aina vain enemmän hän tulee tarvitsemaan sotepalveluita tulevaisuudessa. Samanaikaisesti veropohja kapenee ja työikäinen väki muuttaa muualle. Eli hyvinvointialueet tarvitsevat ihan oikeastikin ja perustellusti rahaa tulevaisuudessa.

Kouluverkon uudelleenrakentaminen ei ole välttämättömyys, mutta jostain syystä se tahdotaan tehdä ja samalla ympätä niihin muita toimintoja, jolloin niiden kokonaiskustannus nousee. Koska Kouvola on jo nyt persaukinen, niin koulut pääsääntöisesti liisataan, jolloin ne tulevat vielä kalliimmiksi kuntalaisille.

Kun nämä kolme kehitystä laitetaan nippuun: väestön vanheneminen, verotulojen pieneneminen ja velkavankeuden syventäminen, niin tulevaisuus ei todellakaan näytä ruusuiselta. Tästä on sanottu monien toimesta monen monituista kertaa, mutta niin kun kerran on päätetty, niin on päätetty. Käy miten käy.

Eikä käy hyvin, pelkään ma. Kouvola kävelee kohta kumaran sijaan kyykyssä.