Uusi Marjoniemen koulu. Kaukana kaikesta. Kaukana oppilaiden kodeista, kaukana Urheilupuistosta. Pienellä tontilla, jonka takia henkilökunta saa jättää autonsa satojen metrien päähän, koska parkkitilaa ei ole.
Kokoomusvetoisesti 8.5.-23 tehtiin valtuustoaloite kahdesta koulusta Marjoniemen sijaan. Sen allekirjoittajia oli kaikista muista paitsi demareista. Se meni näin:
” Kouvolan kaupunki on tehnyt kattavat kouluverkon investointisuunnitelmat, joita on käsitelty edellisellä valtuustokaudella verkkopäätösten yhteydessä sekä kasvatus- ja opetuslautakunnassa tarkemmin opetusryhmien ja sisällön suhteen. Tämän jälkeen investointien rakennuskustannukset ovat nousseet huomattavasti ja osan jopa yli tuplaantuneet. Tällä valtuustokaudella on hyväksytty uusi kaupunkistrategian päivitys, jossa määritellyt vahvuudet ja kärjet tulee huomioida päätöksenteossa. Olemme myös hyväksyneet Kouvolan Urheilupuistoon niin uimahalli- kuin teatteri-investoinnit ja monitoimihallin suunnitelmat ovat juuri käynnistymässä markkinavuoropuhelun jälkeen.
Muuttuneessa taloudellisessa tilanteessa ja uusien investointien käynnistyessä myös kouluverkon pitää elää mukana kaupunkikehityksessä. Varhaiskasvatuksen, opetuksen, liikunnan, kulttuurin ja muiden palveluiden verkkoratkaisut tulee käsitellä toimivana kokonaisuutena päällekkäisyydet karsien ja synergia hyödyntäen.
Marjoniemen suurkouluinvestointi on herättänyt keskustelua ja ylituplaantuneet investoinnin kustannukset, kokonaisuuteen liian pieni tontti, riittämättömät liikuntatilat sekä sijainnin ja saavutettavuuden haasteet ovat nousseet jatkuvasti esiin. Kouvolan varikko ja valtionviraston lisääntyvät työpaikat alueella aiheuttavat omat vaatimuksensa liikenteelle.
Esitys
Me allekirjoittaneet esitämme, että
– Selvitetään Kaunisnurmen alueelle uuden päiväkodin-, alakoulun- ja sairaalakoulukokonaisuuden rakentamista.
– Erityisopetuksen tilaratkaisuja pohditaan ja toteutetaan osittain nykyistä toimintatapaa hyödyntäen
– Valmistellaan uusi yläkoulukokonaisuus Urheilupuiston alueelle hyödyntäen muita alueen tiloja. Esityksen kustannukset tulee selvittää ja esittää valtuustolle, jotta selviää, olisiko tämä kustannuksiltaan alhaisempi ja mahdollistaisi kaupunkistrategian huomioimisen vaikuttavammin kuin alkuperäinen Marjaniemen suurkoulu.
Perustelut
Kaupungin taloustilanteessa emme voi tehdä nyt investointivirheitä. Käyttötalouden säästöt on saatava konkretisoitumaan ja kiinteistöjen määrää ei voida kasvattaa, mutta niiden uudelleen yhdistely taloudellisemmin on oltava kaupungin päätöksenteossa huomioituna. Investointien jaksottaminen pidemmälle aikavälille antaa mahdollisuuden parempaan talouden seurantaan. Mikäli mallilla helpottaisimme kaupungin investointipainetta, tukisimme menestystekijöitä ja saavuttaisimme rakennuskokonaisuuksissa investoinnin ja poistojen osalta säästöjä, tulee esitetty malli ottaa mukaan päätöksentekoon.
Turvallinen kouluympäristö, koulutie ja piha, ovat elintärkeitä pienille ja suuremmillekin koululaisille. Tämä on myös kaupungin strategian mukaista. Yläkoulun lähikoululaiset saapuvat hyvin suurelta osin keskustan itäiseltä ja pohjoiselta puolelta, joten Urheilupuiston sijainti olisi turvallisempi ja paremmin saavutettava. Savonradan pohjaan suunniteltu Kymenlaaksontien jatko-osan leveät tiet läpi Kouvolan ovat koulun vieressä todellisia haasteita. Marjaniemen ja Kasarminmäen sokkelokadut tai Ratamon alueen liikenneväylät eivät toimi suunnitellun Marjaniemen koulun liikenteessä. Uudet liikennejärjestelyt vaativat myös lisäinvestointeja jo muutenkin paisuneeseen kustannusarvioon. Liikkuminen koulupäivän aikana liikuntapaikoille vaatii massiivisia liikennejärjestelyjä ja tuo ajankäytöllisiä ongelmia koulupäivään.
Yhtenäisyyttä pedagogisesti ja säästöjä taloudellisesti saataisiin varhaiskasvatuksen, alaluokkien opetuksen ja sairaalakoulun välillä huomattavasti enemmän kuin aineopetukseen perustuvassa yläkoulussa. Joustava useampivuotinen esiopetus olisi mahdollista ja koulunaloittamisessa voitaisiin huomioida oppilaan yksilölliset valmiudet. Uusilla monimuotoisilla rakennussuunnitelmilla rakennus saataisiin taipumaan tarpeen mukaan 20 vuoden kuluttua osin vanhusten tilaksi, jos kaupunkikehitys siltä näyttäisi.
Yläkoulut toimivat nyt vielä Kankaalla ja Urheilupuistossa ja voivat toimia siihen asti, kun päätöksiä ko. tonttien kehittämiseksi aidosti on olemassa. Uusi yläkoulu voidaan sijoittaa valmistuvan monitoimihallin viereen tiiviimmälle tontille ilman kirjasto-, juhla- ja liikuntatiloja. Kaupungin palveluverkkoa tulee tarkastella ja keskittää edelleen, mutta tällä muutoksella ei rakennusten määrät verkossa lisäänny.
Ainoastaan alakoulu ja sairaalakoulu siirtyisivät päiväkodin yhteyteen. Investoinnit olisivat selkeämmät, kun tarpeet käyttäjillä olisi yhtäläisemmät.
Marjaniemen alueella ei asu lapsiperheitä. Alueen postinumeroalueella asuu eniten 1 hlön talouksia kuin missään muualla Kouvolan alueella. Alueella ei myöskään ole uusia asumiseen kaavoitettavia alueita.
Alueen asukkaat ovat lähettäneet kaavoitukseen huomautuksen ja eivät tue suurkoulun rakentamista Marjaniemen tontille. Marjaniemen alue kaavoitettaisiin esim. kerrostaloiksi ja osa opiskelija-asunnoiksi. Marjaniemen käyttö asumiseen helpottaisi opiskelija-asuntotilannetta Kouvolassa keskusta-alueella ja rakentaisi toimivan yhteyden Kasarminmäen kampusalueen ja keskustan välillä. Esitys tukisi monin tavoin määritettyä strategiaamme.”
Tässä aloitteessa oli lapsuksia, mutta se oli pääsääntöisesti ihan oikean suuntainen. Aloite pistettiin eteenpäin kaupunginhallitukselle
Kaupunginhallituksen kokouslistoissa 6-9 – 23 ei löytänyt mainintaa, mutta laskelmineen se palasi 27.9-23 Kaoplaan. Sen mukaan kaksi koulua olisi tullut kalliimmaksi kuin yksi hehtaarilato. Se on sinänsä looginen, n. 54 M€ vs n.59M€. paitsi että kustannusvertailuista lainaus:
” Yhtenäiskoulun ja ala- ja yläkoulun erillisratkaisun kustannusvertailu on kohdassa 1. Vertailu perustuu uudisrakentamiseen, mikä on ollut yhtenäiskoulun toteutuksen lähtökohtana. Mikäli yhtenäiskoulusuunnitelma muuttuu kahden koulun suunnitelmaksi, yläkoulun osalta tulee tutkia olemassa olevien rakennusten hyödyntäminen kustannusvaikutuksineen ja tämä tuodaan lautakunnalle käsiteltäväksi päivitetyn hankesuunnittelun suuntaviivojen myötä.”
Eli lukemissa ei otettu lukuun Urheilupuiston tilojen hyödyntämista.
Koska olin jo yrittänyt samassa kokouksessa jarruttamaan Hemsö-bisneksiä (keskuskeittiö) ja PIliksen koulun alasajoa ,eivätkä edes kokkarit olleet oman aloitteensa takana, annoin olla (olin jo aika #¤&%¤%&#¤ kyllästynyt koko touhuun sillä hetkellä).
Sitten oli vielä viimeisen pyristyksen aika: 24.1- 24 Marjoniemi oli jälleen kerran esillä. Neljän kuukauden aikana laskelmien hintalappu oli tippunut 42 miljoonaan.
Teimme muutosesityksen, joka perustui vanhaan valtuustoaloitteeseen. Juhan Palmros oli tällä kertaa äänessä:
” Ehdotamme uuden yläkoulun sijaintipaikkaa Urheilupuistoon ja alakoulun paikkaa Kaunisnurmelle. Kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.5.2023 oli käsiteltävänä valtuustoaloite, jossa oli 19 allekirjoittajaa eri puolueista.
Tässä valtuustoaloitteessa oli varteenotettavia seikkoja, joita olisi hyvä näin kalliin investoinnin ollessa kyseessä ottaa vielä kerran tarkasteltavaksi, varsinkin Urheilupuistoon ehdotetun uuden yläkoulun osalta. Esimerkiksi tilojen rakentaminen monikäyttöisemmiksi, jos oppilasmäärä vähenee odotettua jyrkemmin, kuten tähän asti on käynyt.
Muutama muukin seikka puoltaa Urheilupuistoa mm. kirjaston ja teatterin läheisyys sekä asukas / oppilaskeskittymät. Marjoniemen alueella ei asu lapsiperheitä. Heitä asuu enemmän ja lähempänä Urheilupuistoa kuin Marjoniemeä. Lyhyemmät koulumatkat myös ennakoivat parempaa koulumatkaturvallisuutta. Urheilupuisto on luonnollisempi ympäristö koululle. Paljon liikuntamahdollisuuksia uima – ja jäähallista alkaen on lähistöllä.
On melko optimistinen ajatus, että liikuntatuntien järjestäminen olisi ongelmatonta, kuten kävisi oppilaiden siirtyessä Marjoniemestä Urheilupuiston liikuntapaikkoihin. Urheilupuiston koulu tulisi myös kustannustehokkaammaksi, koska siinä saattaa olla mahdollista käyttää osittain olemassa olevaa rakennuskantaa. Nykyinen Urheilupuiston koulu on osittain peruskorjattu 2011. Lisäksi kaksi huomionarvoista asiaa.
Oppilaiden ottoalueet saattavat muuttua. Ne ovat hallinnollisia päätöksiä ja niiden rajat ovat mukautuvaisia. Todennäköisesti toteutuvien Hemsö -kauppojen myötä sitoudumme niin Mansikkamäen kuin Sarkolan kouluihin ja tätä sitoutumista joudumme myös noudattamaan ja se saattaa tarkoittaa, että oppilaita näihin kouluihin joudutaan ottamaan totuttuja alueita laajemmalta. Se taas tarkoittaisi muiden koulujen oppilasmäärän pienentämistä. Kouvolan keskustassa Kankaan koulu ja sen vieressä oleva Oppikujan koulu ovat suojeltua. Ne ovat rakennettu 1927 ja 1938. Suojellulle koululle on erittäin vaikea keksiä muuta käyttötarkoitusta.”
Mie, Sundström ja Palmros äänestimme tämän puolesta. Kaikki muut sitten vastaan.
Järkevintä olisi ollut tehdä Urheilupuistosta uusi kattava yläkoulu ja keskustan (Kankaan ja Oppikujan) kouluista uusi alakoulu ja laittaa Kaunisnurmi kiinni. Keskustan koulu on hieno, suojeltu ja ylläpitovelvoitettu, eli siellä pitää pitää lämmöt päällä muutenkin.
Marjoniemen kouluun kunnolliset liikuntatilat olisivat maksaneet pari miljoonaa lisää, mutta silloin ei olisi ollut perustelua pykätä 20 miljoonan monitoimihallia.
Kaupungin mittakaavassa ”miltsi” tarkoittaa samaa kuin tavikselle tonnia. Tai siltä se usein vaikuttaa.
Ei muuta kuin turvavyöt kiinni ja kaasu pohjaan.
https://ep10.kouvola.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023891-24
https://ep10.kouvola.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023954-5
https://ep10.kouvola.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20241002-4
