Avainsana: Rahanpoltto

Tämä on melkoinen kaupunki. Touhun logiikka on ainakin tämmöiselle tavan tallaajalle vaikeaa ymmärtää silloin, kun puhutaan talouden tasapainottamisesta.

Kouluverkon uudistus on suurin taloudellinen ponnistus, joka on nuijittu alkavaksi. 125 miljoonaa, uusia kouluja ja vanhoja kylmäksi. Ei kuullosta loogiselta, varsinkin, kun kyse on säästöistä.

Kouvolan kaupungin nettisivulta 15.8-19 julkaistusta jutusta palveluverkoista siteeraus:

” Kaupungin heikko taloustilanne edellyttää koulujen lakkauttamisesityksiä nopeutetulla aikataululla jo tänä syksynä. Kaupunginhallitus on asettanut palveluverkkoselvitysten tavoitteeksi 6 milj. euron säästöt. Palveluverkkoratkaisuissa säästöt saadaan pidemmällä aikajänteellä.

Valmistuneet selvitykset eivät ole pelkkiä kouluverkkoratkaisuja, vaan sisältävät linjauksia tulevaisuuden pedagogisista ratkaisuista, jotka ottavat huomioon uusien opetussuunnitelmien tavoitteet. Kouvolan perusopetusta halutaan kehittää oppilaslähtöiseksi, tiloja monikäyttöiseksi ja esi- ja alkuopetusta joustavaksi. Raskasta erityistä tukea pyritään keventämään ja tehostamaan.

Aluekohtaiset kouluratkaisut ajoittuvat kymmenen vuoden aikajänteelle. Työryhmän kaavailemaan uudistukseen sisältyy mittava investointi 9 uuden koulun rakentamiseksi. Anjalan, Sarkolan ja Valkealan, koulujen hankesuunnittelut ovat varsin pitkällä ja valmistuvat elo-syyskuun aikana. Uudisrakentamisen investointien kustannusarvio on 125 miljoonaa euroa ja se jakautuu kymmenelle vuodelle. Muiden uuden palveluverkon koulujen osalta selvitään korjausinvestoinneilla.

Nyt ehdotettujen ratkaisujen säästö vuositasolla on arviolta n. 2,5 milj. euroa, josta henkilöstösäästöt ovat noin 1,5 milj. euroa ja kiinteistökulut 1,0 miljoonaa.”

Myöhemmin Kouvolan sanomien juttu 9.11-19  tarkensi säästöjä: ”Kouvolan seitsemän peruskoulun ja kahden lukion sulkeminen vähentäisi kaupungin menoja reilut 4 miljoonaa euroa vuosittain”

Eli uusia kouluja ”säästöjen” ja pedagogisten kokeilujen takia.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.11-19  päätettiin sitten 20 koulun mallista esitetyn 18 koulun sijaan, mutta uusien koulujen rakentamisesta ei tingitty. Lopullisia laskennallisia säästöjä ei löytynyt laskettavaksi. Seuraavassa pienessä laskutoimituksessa käytetään KS:n lukemia. eli 4M€ säästöjä.

Koska osa kouluista rakennetaan leasingilla, niistä tulee kalliimpia kuin omalla velkarahalla tehdyt. Mutta pysytään velkarahaoletuksessa.

Jos investoidaan 125M€ säästääkseen 4M€/v, takaisinmaksuaika 0-korolla on 31 vuotta. Jos rahaa poltetaan 125M€ 5% korolla, ovat korkomenot vuodessa 6,25M€…. 4 M€ säästö menee täysin pyllylleen, koska jos aiemmalla 4 miljoonalla pidettiin yllä 7 koulua ja 2 lukiota, niin nyt pistetään 1 ½ -kertainen raha tyhjästä pankille. Puhumattakaan, että ne uudet koulut pitäisi joskus maksaakin.

Mitä taas tulee tulevaisuuden pedagogiseen hienouteen, niin siitä ei julkisuudessa ole ollut juuri mitään puhetta. Edes siitä, missä näitä uusia kouluja on kokeiltu, kuinka kauan ja millaisilla tuloksilla. Jos tuloksia ei ole, kannattaisiko odottaa, että muut kokeilevat ensin. Kaikista opetuksellisista muodeista huolimatta kyse on pohjimmiltaan oppimisesta, eikä se itsessään vaadi muita puitteita kuin rauhallisen oppimisympäristön ja osaavat opettajat.

Pilkanmaan koulun kohtalo käy hyvin esimerkkinä kouvolalaisesta päätöksenteosta. Koulu on vanha, mutta todella jykevä kivitalo, joka on tehty aikana, jolloin vielä osattiin tehdä homeettomia rakennuksia. Kyläläiset vastustivat voimakkaasti sulkemista ja olivat tyytyväisiä kouluunsa. Kukaan ei haikaillut niiden tukevaisuuden pedagogisten ratkaisujen perään, jota uusi upea koulu mahdollistaisi.

Kouvolan sanomien 9.11-19 artikkelin mukaan koulun matalaksi pistämisellä saavutettaisiin henkilöstökuluissa 256 000€ ja sisäisessä vuokrissa 182 000€ säästöt. Sisäiset vuokrat ovat laskennallisia arvoja, eivät nettokuluja ja tässäkin koulussa sähkössä, vedessä ja lämmityksessä Kouvola siirtää rahaa taskusta toiseen KSS:n ja Kouvolan Veden kautta.

Koulussa oli lukuvuonna 2020-21 85 oppilasta, 6 opettajaa ja 3 koulunkäynninavustajaa. Palkkakustannus oppilasta kohden oli 3000€/ oppilas  koko lukuvuonna. Vaikka jättikoulussa kustannus olisi pienempi, ei se nytkään huono ole. Lisäksi perheet mielellään asuvat Pilkanmaan kaltaisessa uinuvassa ja rauhallisessa kylässä, koska se on muutenkin turvallinen kasvuympäristö.

Kouvolan päätöksentekoa vaivaa vauhtisokeus ja miljoonien suruton viskominen. Niitä harvemmin perustellaan kunnolla ja usein puskurina toimii konsulttien tekemä selvitystyö, jonka taakse vetäydytään. Koulutusjärjestelmä on valtion ja kunnan ydintoimintoja. Kouvolassa rönsyjä, kuten esimerkiksi Kinnoa hellitään, vaikka se on tähän mennessä lähinnä tuottanut hyväpalkkaisia virkoja palaveripullien naposteluun. Jos Kinnon budjetista nipistettäisiin 2M€, sillä koulutettaisiin 670 oppilasta Pilkanmaan kaltaisessa koulussa.  Mutta ydintoiminnoista tingitään.

Kouvolassa myös tunnutaan ajavan käärmettä piippuun ”kaupunkilaisten hyväksi” heiltä kysymättä. Ketään ei tunnu kiinnostavan, ovatko he tyytyväisiä uimahalleihinsa tai kouluihinsa. Uutta pitää saada ja komiaa pitää olla.