Putinin viimeinen sota III: Latvia

Kaunis kesäpäivä joitain vuosia sitten. Puna-armeijan muistomerkki Riiassa, Väinäjoen eteläpuolella on valtava. Urheita sotilaita esittävät patsaat ovat kymmeniä metrejä korkeat. Niiden vasemmalla puolella ja monumentin keskellä on 79 metriä korkea obeliski ja tästä puolestaan vasemmalla laidalla on naishahmo: Äiti Venäjä. Tämä siis Riiassa, Latviassa.

Paikalle ajoi musta Volga, huippukunnossa. Autoharrastajat tietävät mallin, jos heille sanoo tämän mallin rakennetun 60-luvun Chevy II –kopioksi Neuvostoliittoon myydyillä prässeillä ja työkaluilla. Aivan kuin Lada (Fiat 124) tai Tsaikat (Packard).

Autosta nousi vastavihitty nuoripari, bestman ja kaaso. Ikuistaakseen elämänsä tärkeintä päivää he kuvauttivat itseään Neuvostoliiton monumentilla! Nuoret, jotka tuskin olivat syntyneetkään Neuvostoliiton aikana….

Riika on paitsi kaunis, myös täysin kuplautunut kaupunki. Sen asukkaista etnisesti venäläisiä on yli 35% kaupunkilaisista eli 219 000. Heillä on omat lehdet, tv-kanavat ja kiinnostuksen kohteet yleensäkin. Uskontokunnat ovat luterilaisuus ja ortodoksisuus. Lisäksi ilkeä historia päälle.

Jos pelkästään yhdessä kaupungissa on päälle 200 000 vähemmistöön kuuluvaa, näistä löytänee suuremmitta vaivoitta 2-4 % katkeroituneita tai entisen suuruuden perään haikailevia, joihin saa revanssihenkeä lietsottua.

Eivät he ajattele, että heidän vanhempansa ovat saapuneet valloittajan vanavedessä ja että he ovat olleet yläluokkaa kantaväestöön nähden.  Päinvastoin, se saattaa jopa lisätä katkeruutta. He eivät liioin ajattele, että heidän viiteryhmänsä on isoilta osin edelleen niissä paremmissa viroissa. Kun talousromahdus 2007 iski todenteolla Latviaan, joutuivat nimenomaan etniset latvialaiset lähtemään ulkomaille töiden perään.

Putin on hyvinkin saattanut ajatella näitä katkeria ja yllytettäviä suunnitellessaan seuraavaa liikettään Ukrainan jälkeen. Latvian NATO-jäsenyys auttaa puolustautumaan ulkoista hyökkäystä vastaan, mutta se on voimaton sisäisiin levottomuuksiin. Muutama tuhat katkeraa, revanssihenkistä rettelöitsijää sekä emämaan vaikuttajat, sabotöörit, agitaattorit päälle, niin Riika on kaaoksessa. Seurauksena käytännössä koko Latvia suistuu perässä. Kaaoksen lopettamiseksi voi vaatia vaikkapa vähemmistön suurempaa autonomisuutta ja osuutta vallankäytöstä. Ja taas ollaan vivutettu Latviaa hieman lisää Putinin haluamaan suuntaan. Lopullisena tavoitteena tietenkin imperiumin palauttaminen. Onneksi ukrainalaiset ovat sotkeneet tämän pelikirjan. Ei tullut paraatimarssia Kiovaan.

Jos muistaa Tallinan pronssisoturi-kiistan, missä ensimmäisen kerran yritettiin tosissaan horjuttaa uudestaan itsenäistynyttä valtiota, niin voisi kuvitella, mikä raivo syntyy, jos Riian monumentti kaadetaan –paitsi että se kaadetaan myös. Päätös on jo tehty ja se tapahtunee tänä kesänä.  Löytyykö tarpeeksi niitä, jotka kokevat ylpeyttään loukatun liikaa tai niitä, jotka odottavat jollain tekosyyllä voivansa heittää pyörätelineitä näyteikkunoista sisään? Jää nähtäväksi, kokeeko Putin olevansa tarpeeksi vahva sytyttääkseen kaaoksen Riiassa. Haluja varmaankin olisi.

Mitä tapahtuu , jos näin käy? Viha on kuin mikä tahansa palava aine. Kun se taiten sytytetään ja sopivasti lisätään happea, niin kyllä se siitä lähtee. Kun rovio kerran syttyy, niin se saattaa karata myös hallitsemattomaksi. Mutta jos hallitsematon onkin Putinin suunnitelmissa? Antaa Riian palaa ja improvisoidaan tilanteen mukaan.

Natossa peli älytään, mutta ei voida tehdä juuri mitään, koska mellakat luetaan sisäisiksi levottomuuksiksi. Jos se taas astuu esiin, on silloin myös Venäjän armeijalla teoriassa mahdollisuus. Miten se sotilasdoktriini menikään: Venäjän kansalaisia suojellaan tarvittaessa asevoimien avulla myös ulkomailla. Voi tosin tapahtua ilman Natoakin, jos Latvian oma armeijan/poliisin/hallinnon/kenen vain tulkitaan olevan vaaraksi venäläisille. Taas kerran urhea armeija taistelee fasisteja /natseja /ketä-näitä-nyt-on vastaan ja vapauttaa sorretut maanmiehet ikeestä.

Kaikki yllä oleva on pallottelua ja arvailuja. Varmana kuitenkin voi pitää, että jos Putinilla on todellinen mahdollisuus heikentää naapurimaitaan, hän ei jätä tilaisuutta käyttämättä.

Myöskin joitain vuosia sitten; Latvialainan nainen ajatteli pientä kaupantekomahdollisuutta. Venäläistaustaiset täyttävät Voitonpäivänä monumentin aukion ja laskevat kukkia monumentin juurelle.  Ruusut käyvät silloin hyvin kaupaksi.

Kun juhlijoille selvisi, että kukkakauppias oli etnisesti latvialainen, hänen pöytänsä kaadettiin, ruusunsa tallottiin ja hänet jahdattiin pois.

NATO, Talvisota & Ehrensvärd

Alkuun nopea intro: Kuten tuhansilla muillakin, NATO-kantani teki täyskäännöksen 24.2.2022.  Se ei aiemmin johtunut ainakaan Amerikan-vastaisuudestani. Olen perinteisen amerikkalaisuuden vankka kannattaja, mutta epäilen USA:n joutuvan vielä sisäiseen kaaokseen, jollei todellisia vihapuhujia saada aisoihin. He ajavat toraa ja vastakkainasettelua luomalla uusia, hatusta vedettyjä viholliskuvia vanhojen tuttujen – kuten ”patriarkaatti”- päälle. Ja toiset taputtavat ihastuneina pulleita pikku kätösiään.  Jos USA luisuu sekasortoon, siitä ei ole tueksi ja turvaksi kenellekään.

Eikä maarajamme muutu miksikään.

24.2 muutti pelin täysin ja Venäjän armeijaksi kutsutun örkkilauman  siviiliväestön terrori, kidutukset ja raiskaukset lukitsivat kannan ehdottomaksi. Örkkiarmeijan käskijöiden kanssa neuvottelu ja muu sovinnonhieronta ei kuullosta miltään vaihtoehdolta. Örkit tekevät, mitä örkit tekevät ja sillä siisti.

Ukrainan pärjääminen perustuu osittain vahvaan aseapuun. Koko ajan entistä parempaa aseistusta virtaa maahan. Miten kävisi, jos örkit hyökkäävät Suomeen ja emme ole NATOssa, eikä Ruotsikaan ole? Uskaltaisiko Ruotsi antaa aseavun kulkea maansa poikki Norjasta? Tuskin uskaltaisi. Kevättalvella 1940 olisi Norjan rannikolta käsin tullut joukkoja Liittoutuneilta, mutta Norja ja Ruotsi eivät antaneet  kauttakulkulupaa. Jos lupa olisi saatu ja Talvisota olisi kestänyt pidempään, Länsimaat olisivat Suomessa olleet sodassa Neuvostoliittoa vastaan, ja maailmanhistoriaa kirjoitettaisiin toisin.

Mutta vaikka Suomi olisi NATO-maa, ja Ruotsi ei, niin se ei uskaltaisi vastustaa NATOa antaa aseiden ja ehkä mahdollisten joukkojen kulkea maansa poikki. Ruotsalaiset voisivat olla selkämme takana liittoutumattomana sotiessamme, mutta he eivät estäisi avun antamista meille.

Aseavun lisäksi saisimme paljon muutakin apua, mitä NATO voi tarjota . En ihan ensimmäisenä usko näkeväni kreikkalaista pataljoonaa saapuvan suomalaisten tueksi, mutta ylikansallinen sotilastiedustelu ja kaikki muu ei-aseellinen apu örkkiarmeijaa vastaan saataisiin kyllä. Jos USA pysyy pystyssä ja entisenlaisenaan, niin sotilaitakin aikaa myöten.

Toivon meidän menevän ja pääsevän NATOon. Kuitenkin kannattaa muistaa kaikesta huolimatta, että NATO ei tule olemaan ikuinen, Venäjä on. NATO on perustettu 1949 ja jos viettää satavuotisjuhliaan niin se on hieno suoritus. 150-vuotis – juhlia tuskin tulee.

Liittyessämme NATOon emme osta ikuista rauhaa, mutta ostamme pitkän ”sotavakuutuksen” örkkiarmeijan varalta. Sinä aikana voimme toivoa kahta asiaa: 1.USA pysyy vahvana ja vakaana, 2. Venäjä vihdoin ja viimein lopettaa mongolien tuoman hallintokulttuurin ja lähtee kohti sisäistä kasvua ja vakautta. Venäjähän on yksi hemmetin iso tragedia pohjimmiltaan. Maalla on kaikki resurssit nousta edistyneeksi ja maailman vauraimmaksi, mutta kun rikollisuus, mielivalta ja suoranainen pahuus.

Joten vaikka pääsisimme NATOon, on oma armeija pidettävä hyvässä tikissä ja asevelvollisuus voimassa. Örkkiarmeijan uhka tuskin tulee pitkässä juoksussa väistymään, olimme NATOssa tai emme. Ja kuten Ehrensvärd sanoi:


” Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.”

Kannattaa pitää mielessä myös NATO-Suomessa.