RRT II: MOT & 30 miljoonan huti

Kun RRT-hanke julistettiin ja nuijan kopautuksella lyötiin päätetyksi, ennen sitä käyty keskustelu oli melkoisen tunteisiin vetoavaa. Eräs ei – ihan – rivivaltuutettu sanoi asiasta päätetyssä valtuuston kokouksessa suutin piirtein näin, että ”jos hanketta ei hyväksytä, voidaan pikkuhiljaa ryhtyä sammuttelemaan valoja”. Ne taisivat olla ne ”kuuluisat viimeiset sanat”, joita tämäkään paikkansa uusimista tavoitteleva mies ei mielellään muistele.

Suhtauduin epäillen tähän. Miten ihmeessä on fiksua syöttää Keski-Euroopan tavaraliikennettä Kouvolasta käsin perustuen siihen, että omat junareitit Kiinasta Saksaan olisivat tukossa? Kouvolasta kun ensin pitäisi ensin ajaa 150 km konttia Helsinkiin, mennä paatilla lahden yli ja sitten Tallinnasta kuljettaa konttia 660 km, jolloin päästäisiin Varsovaan? Tämä nimittäin oli se RRT-hankkeen alkuperäinen myyntiargumentti, jolla tätä myytiin. Myöhemmin on tullut kaikenlaista hätäselitystä Venäjän liikenteestä alkaen. Kyseenalaistaessani tätä eräs valtuutettu jopa puolestaan kyseenalaisti järjenjuoksuani.

Tästä sisuuntuneena tein asiasta loppukesällä 2019 selvityksen, joka julkaistiin lokakuussa -19 Kouvolan Perussuomalaisten sivulla. Linkki siihen jutun lopussa.

Joulukuussa MOT teki samasta asiasta jutun, jossa ruodittiin hanketta ja haastateltiin hankkeen puuhamiehiä, Kinnon velikultia Simo Päivistä, Martti Husua sekä Unytrade Oy:n Valeri Zhukia. Tässä käytetyt lainaukset  ovat MOT:n käsikirjoituksesta. Linkki MOT:n ohjelmaan myös jutun lopussa.



” Aloite koko kuvioon tuli Kazakstanista.

Vuosi oli 2012 ja Simo Päivinen oli juuri palkattu kaupungin sijoittumis- ja markkinointihankkeen vetäjäksi.

Simo Päivinen: Se oli loppuvuodesta tapasin Kazakstanin suurlähettilään Suomen suurlähettilään ja hänen kanssa sitten keskusteltiin näistä logistiikka-asioista ja hän sitten mainitsi, jotta he ois halukas kehittämään tätä konttiliikennettä. Hän oli kysellyt täällä, mutt kukaan ei ollu innostunu. No mehän innostuttiin siitä.”

MOT:in toimittaja ihmetteli Päiviselle yhteistyökumppanien pienuutta

” MOT:Kuka tässä pyörittää tätä liiketoimintaa?

Simo Päivinen, Kouvola Innovation, kehittämispäällikkö: Täss on tota niin itse asiassa niin tällä hetkellä tai sillon alotuksessa niin siinähän oli tää operaattori Kazakstanin rautatiet mikä oli ihan olennainen. Ja tota hehän sillon valitsi täältä toimi yhteistyökumppanit ja ne oli kaks kouvolalaista yritystä, jotka he valitsi.

Reitin pääpyörittäjäksi tuli toimintansa vasta aloittanut yritys, kakkosrooliin löytyi paikallinen logistiikkafirma. Molemmat kouvolalaisia, ei kokemusta Kiinasta.

MOT: Miks ihmeellä te ette hommanneet tähän vähän isompaa toimijaa yhteistyökumppaniks, jolla olis resurssia pyörittää tätä näin?

Simo Päivinen: No tässähän oli niin kun kerroin niin nää valinnat on tehnyt joku muu kun me ei olla siinä valinnassa oltu mukana ja eli tää alun pitäen nyt täähän tuli sieltä KTZ Expressiltä. (KTZ = Kazakstanin rautatiet)

ne halus ne halus sillai, ett se ei profiloidu mihinkään tiettyyn isoon globaaliseen kuljetus- tai huolintayhtymään. Vaan ne halus jotta se on tämmönen neutraali toimija ja ne näki koska hehän hallitsi sitä koko reittiä.”

KTZ valitsi yhteistyökumppaneikseen Kouvola Cargo Handlingin ja Unytraden. Simo Päivinen istui itse hetken aikaa viimeksi mainitun yrityksen hallituksessa, kunnes huomasivat, ettei tällainen nyt ollut oikein soveliasta. Kyseessä oli MOT:n mukaan pöytälaatikkoyritys, joka otti hankkeesta vetäytyneen venäläisyrittäjän paikan. Unytraden toimitusjohtajana toimii Valeri Zhuk, joka on ollut Kinnon kanssa tekemisissä aiemminkin, Kinnon konsulttina. MOT:n juttu on hieman epätarkka tämän suhteen, mutta lopputulemana Unytrade Zhuk vetäjänään sai yhteistyökumppanin aseman.

Tällä setillä ja näillä pelaajilla käynnistettiin hanke, joka maksaa kouvolalaisille vajaa 30 M€ näin alkuun.  Ei aiemmin tämänkaltaisissa hankkeissa ansioituneita toimijoita, ei todellisia pelaajia, kuten isoja logistiikkayrityksiä. Kilometrin purkulaituri oli pakko väenväkisin rakentaa, vaikka asia olisi voitu aivan hyvin hoitaa tekemällä laiturista esim. 300 metrinen ja liikuttamalla junaa purkamisen edetessä. Mutta ei – komiaa pitää olla vaikka ei olisi varaakaan.

Kouvola on epäonnistuneiden hankkeiden Amerikka. Näitä hankkeita ei niinkään selitä huono onni kuin vauhtisokeus ja epärealismi. China Center oli vielä maanläheisimmästä päästä. Huomattavasti korkealentoisempia olivat ”Kouvolasta Euroopan Piilaakso”, koeputkitehdas, Kouvolan Yrittäjäpuisto, Leishin, pilvenpiirtäjä Kouvolaan, WoodInno nyt ensimmäisenä mieleen tulevina. Jossain toisaalla saatettaisiin ottaa opiksi, mutta täällä tuntuu mopo löytävän tiensä ojaan kerta toisensa jälkeen.

Ei olisi mahdottomuus, että Kouvola talousahdingossaan myy terminaalialueen halvalla vaikkapa Logicorille, samalle kiinalaisten omistamalle yritykselle, joka omistaa jo nyt 72000 m2 varastotilaa Teholan-Kullasvaaran alueella. Kouvola ottaa takkiinsa kymmeniä miljoonia ja kaikki levittelevät käsiään ties kuinka monennetta kertaa: ”Työpaikkojahan me tänne vain halusimme.”

https://kouvola.perussuomalaiset.fi/kannanotto/kouvolan-rrt-hanke/

https://areena.yle.fi/1-4530628

Kouvolan uimahallihävitys II: Urheilupuisto

2016 Kuusankosken uimahallin kanssa tehtiin Urheilupuiston uimahallin  kuntokartoitus saman insinööritoimiston toimesta. Tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia siinä mielessä, että ne ovat saman tahon tekemiä, samoilla tarkastusmetodeilla. Tässä kirjoituksessa mennään hieman oikoen, koska kaikkia Kuusankosken hallin kirjoituksessa käsiteltyjä asioita on turha kirjoittaa uudestaan.

Kuntoarvioinnin perusteella Urheilupuiston halli on jopa paremmassa kunnossa kuin Kuusankoski. Pitkän tähtäimen suunnitelman eli PTS:n  esittelemät korjauskohteet ja hinta-arviot olivat seuraavat: Korjauskohteita oli yhteensä 34 ja näiden kokonaiskustannus 267000 €. Tästä summasta miltei puolet, 110 000€ oli suunniteltu sähköjärjestelmän saneeraukseen.

Julkisesti esitetty peruskorjausarvio hallille oli 5,6 M€. Ero korjaussuunnitelman 0.27M€ verrattuna on yli 20-kertainen.

2017  Urheilupuiston kulurakennetta selvitettiin näin:

  • Menot 828790 €
  • Tulot 237616 €
  • Miinusta 591174 €

Kovalta kuulostavat menot. Seuraavaksi puretaan ne muutamat lukemat auki, jotka ovat helposti löydettävissä. Laskennassa käytetään samoja hintoja kuin Kuusankoskenkin tapauksessa.

Urheilupuisto vei kuntoraportin lukuihin perustuen 2015 kaukolämpöä  1657  MWh. Tämän päivän kaukolämmön hinnalla 1657 MWh * 52€/MWh = 86160€.

Vedenkulutus 2015 oli 13283 m3. Kouvolan Veden vesimaksu on 1,44€/m3 ja jätevesimaksu 1,99€/m3. Vesi maksoi yhteensä n. 45600€.

Sähkönkulutus maksaa 440MWh * 50€/MWh + perussiirto 440MWh * 30€/MWh (ei tiedetä tapauksen hinnastoa) => 22000€ + 13200€ = 35200€

KSS tienaa 86160€ + 35200€ =  n.121360€.  Kouvolan Vesi 45600€.  Yhteensä n. 167 000€.  Neljäsosa ilmoitetuista menoista.

Lisäksi kuluihin kuuluvat sisäisen vuokran se osuus, joka on yli todellisten kulujen (myös rahaa taskusta toiseen).

Kaupungin sähkö – ja vesiyhtiöt tekevät rahansa kaupungille, joten kyseessä on periaatteessa rahojen siirtäminen kaupungin taskusta toiseen. Jos rehellisiä kuluja tahdotaan laskea, pitäisi ottaa huomioon vedestä, lämmöstä ja sähköstä saatava kate sekä sisäinen vuokra ja vähentää nämä kuluista. Katsoa paljon kulut tekevät silloin, kun huomioidaan ainoastaan veden, lämmön ja sähkön tuotanto – ja käsittelykustannukset, eli omakustannushinnalla ja jättää sisäisen vuokran kateosuus kokonaan huomioimatta.

Tässäkin PTS:ssä oli jätetty huomioimatta uima-altaan pintavalukerroksen kunnostaminen, koska se ei itsessään vaikuta rakennuksen käytettävyyteen. Jos se kuitenkin uusittaisiin laatoituksen kanssa, uima-allas olisi siltä osin uuden veroinen seuraavaksi 50 vuodeksi. Jos peruskorjaus tehtäisiin, niin silloinhan se kannattaisi uusia.