Sieppi parempi PM kuin Marin

Sanna Marin on ilmoittanut haluavansa ravistella pääministeri-instituutiota ja sen hän on todella tehnytkin. Kun keski-ikäistymistä lähestyvä ikuinen kiukutteleva teini sen tekee, niin ainakin boomerit (=ne,  jotka eivät ymmärrä Sannan bailaamista työaikana) kaipaavat hartaasti vastuullisempia vallankäyttäjiä.

Mietitään kuitenkin hetki uusia tuulia. Marin on someajan PM ja ajat muuttuvat aina väistämättömästi. Somen käyttö tullee lisääntymään harmaantuvilla setämiehilläkin, jos mielivät pysyä kehityksessä mukana.

Ja mietitään vielä hetki lisää – jos Marinin kykyä pääministeriksi mitataan hänen itsensä rakentamilla standardeilla, onko hän paras mahdollinen kandinaatti silloin? Vai olisiko joku muu parempi Marinin tyylinen PM? On ja vielä reippaasti parempi. Esimerkiksi rutinoitunut somevaikuttaja Sara Sieppi. Seuraavassa perustelut:

Someosaaminen:

Jos ihminen saa elantonsa isolta osin somen kautta, niin kyllä hän silloin sen osaa. Sieppi osaa. Marin seuraajat vähenevät samaa tahtia hänen poliittisen asemansa kautta. Sieppi ei myöskään ole ostanut facetykkäyksiä. Marinin kommentteja voi tykätä mökinmummo Intiasta. Tuhat tykkäystä henkilöiltä, jotka eivät pahemmin Suomesta tiedä tai suomea osaa, olisi hyvä vitsi vaikkapa Britanniassa.

Politiikka:

Sieppi on epäpoliittinen henkilö, eli hän ei liene niin hyvin kartalla yhteisestä päätöksenteosta ja asiaosaamisesta. Mutta Marin on aivan yhtä kujalla. Hän väistelee A-Studion kaltaisia ohjelmia, joissa ei voi piiloutua iskulauseiden taakse, pitää osoittaa osaamistaan ja perustella väitteensä uskottavasti. Viihdeohjelmissa – missä Marin viihtyy kyllä – molemmat pärjäisivät yhtä hyvin.

Tuotemarkkinointi ja malliposeeraus:

Sieppi vetää pidemmän korren helposti vahvalla ammattitaidollaan. Mariniakin saattaisi kiinnostaa, onhan hän lajia kokeillutkin – mutta ei ehkä sittenkään hyvä idea.

Työmoraali:

Sieppi on menestynyt varsin epävarmassa markkinaympäristössä, joissa mokaaminen johtaa yhteistyökumppaneiden kaikkoamiseen ja leivän loppumiseen. Se puhuu omasta puolestaan sitoutumisesta ja hyvästä työmoraalista. Marinin työmoraalista kertoo bailaaminen työaikana vaikka tärkeitä ja kalliita asioita, kuten Uniper, olisi vaakalaudalla. Aika moni muukin bailumimmi voi sanoa ”kävelleensä ihan itse autoonsa ja sieltä pois”

Käytöstavat:

Marin on kuin Greta Thunbergin isosisko – vaivoin peiteltyä kiukkua ja lapsellista päälle puhumista, josta Orpo on viimeksi saanut osansa. Kyllä Marinkin osannee käyttäytyä – jos ei muualla niin Davosissa isännän VEF:in Schwabin edessä. Hyvä käytös on kuitenkin rajoitettua ja Marin tee-itse-kaikkivaltiaana jakaa suopeutta vain niille, joiden hän katsoo olevan sen arvoisia. Siepin huonosta käytöksestä ei ollut otsikoita – lie siksi, että hän ei ole antanut sellaisiin otsikoihin aihetta.

Taikaseinä:

Sieppi on muodostanut verokertymää ja maksanut veroja. Marin ja itse asiassa koko hallitus ovat olleet valtaosan elämästään saaneet palkkansa muiden tekemistä verotuloista. Kavereista tehtiin alivaltiosihteereitä, hallitus törsää rahaa enemmän  omaan hyvinvointiinsa enemmän kuin koskaan.

Ulkonäkö:

Kauneus on katsojan silmässä, kuten aina. Mutta koska Marin käyttää ulkonäköään hyödykseen, niin voi kysyä: Olisiko Marin pärjännyt missikisoissa? Sieppi pärjäsi.

Siis, jos Marin määrittää sen, millainen pitäisi pääministerin olla tulevaisuudessa, Sieppi olisi siihen hommaan Marinia pätevämpi!

Original Photo by Jared Subia on Unsplash

Pelin politiikka III: Poliittinen velka

Sattuneesta syystä törmäsin tähän sanaan ja jäin miettimään sitä. Politiikassa velka on samojen lainalaisuuksien alla, kuin pankissa, autokaupassa, naapuriavussa tai talkoissa.

Rahan suhteen velka on simppeliä. Lainaat rahaa ja maksat sen korkoineen takaisin. Naapuriavussa taas velka perustuu enemmänkin omaantuntoon ja selkärankaan. Autat naapuria hänen töissään ja vastaavasti saat apua, kun tarvitset sitä. Talkoilla tehtiin iso osa Suomen rintamamiestaloista. Näin kaikkien oma henkilökohtainen taakka pieneni, vaikka talkoita oli useammankin talon tekemiseen.

Rahan suhteen velka ei toimi, jos velan maksamatta jättäminen ei aiheuta sanktion mahdollisuutta, eikä kunniallisuus velvoita. Jos lainaa kaverilta rahaa, eikä itsellä ole kunniaa, niin kaveri jää silloin petetyksi, eikä hänellä ole muuta mahdollisuutta kuin kestää tappio.

Naapuriavussa koskee ihmisten kesken sama kunniallisuus kuin rahan lainaamisessakin. Ei ole pakkoa auttaa takaisin. Talkoissa voi pyytää apua itselleen, mutta olla osallistumatta muiden työmaihin,

Sekä pankilla että talkooporukalla on kuitenkin mahdollisuus saada aikaan uhka lainan takaisinmaksun varmistamiseksi. Pankki hakee auton ja pistää ulosottoon. Talkooporukka on lainannut sinulle apuaan, mutta ei auta enää koskaan ja todennäköisesti vielä haukkuu sinut muille.  Velan maksamatta jättäminen tulee hintoihinsa.

Jos rehellisyyttä ei lasketa, on silloin ainoastaan voima tae velan takaisinsaamiseksi. Mutta miten tämä taas liittyy politiikkaan?

Politiikassa ainoastaan voima takaa annettujen lupausten pitämisen. Voima siksi, että lajissa ollaan usein herkkiä lupaamaan maksaa palvelukset takaisin, mutta yhtä herkästi unohdetaan ne.  Timo Soini ja Uuvatit ovat mainio esimerkki tästä. Kun Soini juudasteli, hänelle on todennäköisesti luvattu kivoja hillotolppia joko Euroopasta tai Suomesta. Muitakin smurffeja lienee kutiteltu leuan alta.

Kun sitten uuvatit floppasivat totaalisesti, ei heille annettuja lupauksia tarvinnut pitää, koska heillä ei ollut mitään mahdollisuuksia kostaa poliittisen velan mitätöimisestä.

Sama on käynyt mielessä – mutta erisuuntaisena – kun demarinepotismin kukkanen Jutta Urpilainen nimitettiin EU:n komissaariksi. Rinteen hallitus aloitti ja Brysselistä saatettiin viestiä, että taas tarvittaisiin tsuhnia maksamaan heidän töppäilyjään. Rinne muistutti Urpilaisesta ja tämän höveliydestä Kreikan tukipakettien aikaan. Ja kappas, näin Jutta sai höpökomissaarin virkansa. Koska velka nousi uudestaan tapetille ja sillä oli tällä kertaa voimaa takana.

Photo by Ibrahim Rifath on Unsplash